Tuodakseni pienen kevyen henkäyksen helteeseen etsin kuvia vuoden alusta kun tontti oli vielä koskematon. Siltä ryteiköltä olikin hivenen vaikea hahmottaa tontin todellista kokoa.
Nyt kun takana noin 100 metsuri- ja risun kantotuntia, niin tontti alkaa näyttämään todella erilaiselta. Muutama tukki sinne jäi vielä töröttämään, joten tulevat viikot menevätkin tontilla tutuissa puuhissa... Muutama vapaapäivä on pakko ottaa sillä tontilla majailleet ärhäkkäät paarmat hyökkäsivät kimppuuni. Niin kuin yleensä, sain erittäin kipeät kohoumat ja tällä hetkellä ei edes kävely innosta. Sinnittelimme tänäänkin neljä tuntia tontilla ja melkein kaikki inhokkikuuset on nyt kellistetty.
Ensimmäinen kuva on samasta rinteestä, mutta nyt alhaalta katsottuna. Siihen on meidän tupa tulossa. Pihan neliöt pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti sijoittamalla talo rinteeseen. Etupiha on mäen päällä jonne sijoitetaan myös autotalli. Kellarikerroksesta on suoraan pääsy takapihalle. Toisessa kuvassa on meitä ihastuttanut kallio. Onhan se hankalasti keskellä tonttia, mutta eipä tarvitse kehittää puutarhaan katseenkiinnitintä. Mikään kuva ei kalliolle tee oikeutta. Sen edessä oleva mäntykin on oikeasti sellainen halattava jättiläinen...
Tulevalla viikolla pitäisi yrittää riipiä sähkösuunnitelma kasaan, luonnostella lisää keittiötä ja varmaankin siirtää loput jo kaadetut tukit pois tieltä pinoihin. Tuossa rinteessä ei todellakaan ole kuin murto-osa. Onneksi tällä hetkellä riittää energiaksi pelkkä into ja työntekemisen ilo. Toivottavasti se ei ole nopeasti loppuun kuluva luonnon vara. Ai niin vanha kämppämme on nyt sitten kai virallisesti myyty tai ainakin varattu. Kahden kuukauden päästä pitäisi olla uusi osoite maailman pienimmässä ja halvimmassa vuokrakämpässä. Mistähän sellaisia löytää ja vielä asumiskelpoisena... Hää höpinöitä hoidamme parhaamme mukaan tässä sivussa. Ehkä sitten viimeisellä viikolla ennen hoohetkeä voimme keskittyä pelkästään juhlaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti