Uskomatonta, että tänne on kirjoittanut viimeisen kerran tammikuussa. Tuntuu, että sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään ja toisaalta onneksi siitä on jo iäisyys. Sisäseinien kanssa tuli tapeltua vielä pitkälle huhtikuun puolellekin. Sen jälkeen nautittiin kolmisen viikkoa muiden jupuamisesta raksalla ja itse sai tyytyä vain lorvailuun. Tai no laatta- ja keittiöliikkeissä ramppaaminen ei kyllä tuntunut yhtään lomapäiviltä vaan edelleenkin tuskanhiki tuntuu valuvan selästä. Tällä hetkellä lähinnä siinä muodossa, että mitähän tästä tulee ja mitähän sitä tuli valittua. Nyt ensimmäisten laattojen saadessa ja saumaa, niin muu ei ole auttanut kuin ottaa vastaan ne viisaat ratkaisut mitä on tullut tässä kiireessa tehtyä.
Sisäseinämasennuksen jälkeen oli niin terapeuttista siirtyä ulkohommiin ja naputtelemaan terassia paikalleen. Vaikka joka toinen naula edelleen lyödään pohjaan vauhditettuna pienellä epätoivolla "Eikö tämä ikinä lopu!" Kaippa se joskus loppuukin vaikkakin virallinen sisäänmuuttopäivä on edelleen lähes kirosanan roolissa. Salaisia haaveita on kylläkin sitä enemmän :) Kiukulla tekemisen meininki on saanut minutkin pysymään kaukana netistä kun tuntuu, että pitäisi olla joka hetki edistämässä rakentamista. Valitettavasti ihan näinkään se ei mene vaan taas pitäisi laittaa tilakseen jos jotain tarpeistoa. Pahimman ongelman tuntuvat tällä hetkellä yllättäen tekevän seinämaalien valinta. Tapetteja en ole ehtinyt edes ajattelemaan kun maalit tuntuivat quick and easy -ratkaisulta. No näinhän ei taida olla ja huomaan opiskelevani ncs koodien logiikkaa ja värisiirtymiä. Kuka nekin on keksinyt! No takaisin maalien pariin...